Marjaana Suomisen omistama Klapila.fi on laatupolttopuustaan kuuluisa perheyritys, jonka kotitila on ollut saman suvun hallussa Lapualla jo reilun neljän vuosisadan ajan. Aviopuoliso Erkka Suominen on puupääjohtajan tittelillä vastuussa yrityksen tuotekehityksestä ja ulkomaanmyynnistä. Järjestyksessään suvun 18. isäntäpari otti perunan viljelyyn keskittyneen maatilan ohjat vuonna 2012 Espoosta käsin, ja päätti investoida polttopuutuotantoon perinteisen maanviljelyn ja metsänhoidon ohella.

”Perunatilan infra trukkeineen, puulaatikoineen ja isoine varastohalleineen soveltui polttopuutuotantoon erinomaisesti. Tilalla on myös ennenkin tehty polttopuuta, mutta ei päätoimisesti vaan lisäansiona”, Marjaana kertoo.

Klapikoneen nopeus ja erinomainen hydraulipainin keskeistä tuotannossa

Klapeja on aina tehty Palaxin pyörösahakoneilla, myös vanhan isännän aikana. Nykyään käytössä on nopeasta työkierrostaan tunnettu ja 750 millimetrin kovapalaterän mukaan nimetty C750 klapikone sekä sitä edeltävän sukupolven klapikone, 700 millimetrin kovapalaterällä varustettu Power 70.

”Pyöröterä on ihan ehdoton, kun tekee isolla volyymilla polttopuuta”, Erkka toteaa. ”Esimerkiksi C750-koneen erinomaisuus kiteytyy nopeuteen ja hydraulipainimeen, joka painaa puuta alas ennen kuin se menee sirkkeliin. Hydraulipainimen toimivuuden ansiosta terä ei ole kertaakaan jumittanut, vaikka parin vuoden aikana koneella on päästetty tuhansia kuutioita puuta läpi.”

Myös Palaxin käyttämä teräinnovaatio saa kiitosta: teroittamisen tarvetta tai kuolleita hampaita ei ole ollut kahden aktiivisen käyttövuoden aikana. Erkan mukaan pyörösaha soveltuukin heidän tuotantoonsa ketjusahaa huomattavasti luontevammin.

”Ketjusaha on hitaampi, sitä saa vähän väliä teroittaa ja lisätä teräketjuöljyä. Purua tulee todella paljon. Mekin olemme ketjusahaa kokeilleet vähän aikaa, mutta palanneet takaisin pyörösahaan hyvin pian.”

Vientiä Norjaan ja Japaniin

Polttopuumyyntiä tehdään ympäri vuoden, mutta Pohjolan kylmä kausi on perinteistä sesonkia: kovina pakkastalvina puuta myydään enemmän ja leutoina vähemmän. Klapilan vilkkaimmat myyntipiikit osuvat yleensä syyskuusta lokakuulle ja joulukuusta helmikuulle. Suurin osa toimituksia menee Suomen kasvukolmion eli Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille, vaikkakin asiakkaita löytyy koko maasta aina Lappia myöten.

”Kulutustottumukset muuttuvat, ja tänä päivänä helppoa saatavuutta ja palvelua arvostetaan. Kuluttaja-asiakkaille tuotteet ovat saatavilla verkkokaupassa ja tilaukset toimitetaan siististi pakattuina kotiinkuljetuksella. Ketjuasiakkaille, esimerkiksi K-Supermarketteihin ja Neste K -huoltamoihin, toimitamme puut pahvilaatikkoon pakattuina”, Marjaana kuvailee.

Suomalaista koivuklapia viedään myös ulkomaille: yrityksen tärkeimmät vientimaat ovat Norja ja Japani.

”Viimeksi tammikuun alussa lähti kaksi merikontillista polttopuuta Japaniin. Tokiolaisella takkamaahantuojalla, joka myy tuotteittamme, on tuntuma, että kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa”, mainitsee Erkka.

Polttopuun esteettisyys on varsinkin ulkomailla eräs tärkeimmistä ostokriteereistä.

”Jokunen vuosi sitten japanilaiset olisivat halunneet ostaa meidän polttopuita jo keväällä, vaikka ne eivät olleet vielä kuivia. He perustelivat sitä sillä, että vastahakatut puut ovat niin kauniin valkoisia. Emme kuitenkaan suostuneet myymään polttopuuta, joka ei ollut kuivaa.”

Vuosituotanto parhaimmillaan 6000 irtokuutiota

Klapila tekee polttopuunsa suomalaisesta koivusta ja puunrangat hankitaan määrämittaisena Lapuan metsänhoitoyhdistykseltä. Kehuja saa yhdistyksen ”superagentti ja Mr Metsä” Olli Turja, joka ohjeistaa motokuskeja raaka-aineen hankinnassa: tuotannon tehokkuuden ja lopputuotteen laadun kannalta olennaista on voida määritellä tarkkaan rankojen pituus ja paksuus, jotta tasaustumpit voidaan minimoida. Klapilalle parasta ovat 18-22 cm halkaisijan koivurangat, joita halkaistaan kertatyönnöllä neljään tai kuuteen klapiin. Lopputulemana saadaan myyntiin perinteistä 30 cm pituista laatupilkettä.

”Tuotantomme pyörii joulukuusta maaliskuuhun. Poutaisena talvipäivänä voidaan tehdä noin 75 irtokuutiota ja vuositasolla yhteensä noin 5000-6000 irtokuutiota. Meillä on yksi työntekijä vakituisesti puuntuotannon puolella ja lisäksi sesonkiaikana 5-6 työntekijää pakkaamiseen ja lähettämiseen. Vakiovarusteena on vanha isäntä”, Erkka kertoo.

Raaka-aine ja suomalainen työ on kallista, siksi Klapila ei lähde kilpailemaan polttopuun hinnalla vaan keskittyy omaan tekemiseensä ja laadukkaaseen lopputuotteeseen. Kasvua haetaan maltillisesti.

”Vahvuutemme on huippulaadukas, helposti saatavilla oleva tuote ja asiakkaan huomioiva palvelu. Pystymme toimittamaan koko manner-Suomeen nopeasti ja luotettavasti Postin jakeluverkoston avulla”, Marjaana sanoo.

Tutustu Klapilaan: Klapila.fi